Kognitiotiede vs. psykologia

"Mitä eroa kognitiotieteellä ja psykologialla on?" on yksi yleisimpiä kysymyksiä, joita kognitiotieteilijät kuulevat. Lyhyt vastaus: ne ovat läheisiä sukulaisia, jotka tutkivat samoja ilmiöitä eri näkökulmista ja eri painotuksin.

Tämä sivu selventää eroja ja yhtäläisyyksiä.

Pikavertailu

Kognitiotiede lyhyesti

Kognitiotiede on monitieteinen ala, joka syntyi 1950-luvulla yhdistämään kuuden tieteenalan näkökulmia mielen tutkimukseen:

1. Psykologia
2. Neurotiede
3. Kielitiede
4. Filosofia
5. Tekoäly
6. Antropologia

Kognitiotiede kysyy: Miten mieli toimii? – oli kyse sitten ihmisen, eläimen tai koneen mielestä.

Keskeistä kognitiotieteelle on laskennallinen näkökulma: mielen prosesseja kuvataan täsmällisesti matemaattisilla tai tietokoneohjelmilla toteutettavilla malleilla. Tämä tekee teorioista testattavia ja yhdistää ne tekoälytutkimukseen.

Psykologia lyhyesti

Psykologia on tiede, joka tutkii ihmisen käyttäytymistä ja mielen prosesseja. Se on laaja tieteenala, joka jakautuu moniin erikoisaloihin:

• Kognitiivinen psykologia – Tiedonkäsittely (lähimpänä kognitiotiedettä)
• Kehityspsykologia – Ihmisen kehitys läpi elämän
• Sosiaalipsykologia – Sosiaalinen vuorovaikutus ja ryhmät
• Persoonallisuuspsykologia – Yksilölliset erot
• Kliininen psykologia – Mielenterveyden häiriöt ja hoito
• Neuropsykologia – Aivojen ja käyttäytymisen suhde

Psykologia kysyy: Miksi ihmiset käyttäytyvät ja ajattelevat niin kuin käyttäytyvät?

Keskeiset erot

1. Monitieteisyys vs. yhtenäinen tieteenala

Kognitiotiede on monitieteinen projekti. Kognitiotieteilijä voi olla taustaltaan psykologi, filosofi, kielitieteilijä tai tietojenkäsittelytieteilijä. Tämä tuo laajuutta mutta myös hajanaisuutta.

Psykologia on vakiintunut, yhtenäinen tieteenala, jolla on omat instituutiot, tutkinnot ja ammattinimikkeet (kuten psykologi, psykoterapeutti).

2. Laskennalliset mallit vs. kokeellinen perinne

Kognitiotiede painottaa laskennallisia malleja. Hyvä kognitiotieteellinen teoria voidaan muotoilla tietokoneohjelmaksi, joka simuloi mielen prosessia.

Psykologia painottaa kokeellista tutkimusta: kontrolloituja kokeita, tilastollisia analyysejä, kyselytutkimuksia.

Käytännössä monet tutkijat tekevät molempia, mutta painotus on erilainen.

3. Koneet ja ihminen vs. vain ihminen

Kognitiotiede tutkii älykkyyttä laajemmin: miten ihminen ajattelee, mutta myös miten eläimet prosessoivat tietoa ja voisivatko koneet ajatella.

Psykologia keskittyy ihmiseen (ja jossain määrin eläinmalleihin ihmisen ymmärtämiseksi).

4. Filosofiset kysymykset

Kognitiotiede sisällyttää filosofian osaksi itseään. Kysymykset tietoisuudesta, mielen ja aivojen suhteesta sekä representaation luonteesta ovat kognitiotieteen ytimessä.

Psykologia on käytännöllisempi: filosofiset kysymykset jäävät usein taustalle.

5. Sovellukset

Kognitiotiede soveltuu erityisesti teknologiaan: tekoälyyn, käyttöliittymäsuunnitteluun, oppimisen teknologioihin.

Psykologia soveltuu kliiniseen työhön: terapiaan, diagnosointiin, organisaatiopsykologiaan, koulupsykologiaan.

Yhtäläisyydet

Erot eivät saisi hämärtää sitä, kuinka paljon näillä aloilla on yhteistä:

Kognitiivinen psykologia

Psykologian osa-alue nimeltä kognitiivinen psykologia tutkii samoja aiheita kuin kognitiotiede: havaitsemista, tarkkaavuutta, muistia, kieltä, ajattelua. Käytännössä monet tutkijat identifioituvat molempiin.

Yhteiset menetelmät

Molemmat alat käyttävät:

• Käyttäytymiskokeita (reaktioajat, tarkkuus)
• Aivojen kuvantamista (fMRI, EEG)
• Tilastollisia analyysejä
• Teoriaan perustuvaa tutkimusta

Yhteiset julkaisut

Monet tieteelliset lehdet julkaisevat molempien alojen tutkimusta:

• Cognition
• Cognitive Psychology
• Psychological Review
• Trends in Cognitive Sciences

Sama historia

Molemmat alat juontuvat 1950-luvun kognitiivisesta vallankumouksesta, joka haastoi behaviorismin ja alkoi tutkia mieltä tieteellisesti.

Kumpi valita?

Jos harkitset opintoja, tässä muutamia näkökulmia:

Valitse kognitiotiede, jos...

• Olet kiinnostunut mielen ja aivojen peruskysymyksistä
• Haluat monitieteisen näkökulman
• Kiinnostaa tekoäly ja teknologia
• Pidät matemaattisista ja laskennallisista lähestymistavoista
• Haluat ymmärtää, mitä ajattelu ja älykkyys yleisesti ovat

Valitse psykologia, jos...

• Haluat työskennellä ihmisten kanssa (terapeutti, koulupsykologi)
• Kiinnostaa ihmisen kehitys, persoonallisuus tai sosiaalisuus
• Haluat selkeän ammattinimikkeen ja -polun
• Kiinnostaa kliininen työ tai organisaatiopsykologia
• Pidät soveltavammasta lähestymistavasta

Voit tehdä molempia

Monet yhdistävät psykologian ja kognitiotieteen opinnot. Esimerkiksi:

• Psykologian kandidaatti → kognitiotieteen maisteri
• Kognitiotieteen opinnot sivuaineena psykologian pääaineen rinnalla
• Erikoistuminen kognitiiviseen psykologiaan

Käytännön eroja Suomessa

Psykologian opiskelu

• Pääsykoe, rajallinen sisäänotto
• Suoraan maisteriksi asti (PsM)
• Psykologin ammattinimike laillistettu
• Oikeus toimia terapeuttina (lisäkoulutuksella)

Kognitiotieteen opiskelu

• Maisteriohjelma (ei suoraa kandivaiheen pääainetta)
• Monitieteiset lähtökohdat hyväksytään
• Ei erityistä ammattinimikettä
• Joustavampi urapolku

Yhteenveto

Kognitiotiede ja psykologia ovat läheisiä aloja, jotka tutkivat mieltä eri näkökulmista. Kognitiotiede on laajempi ja laskennallisempi, psykologia on vakiintuneempi ja soveltavampi. Käytännössä ne limittyvät, ja monet tutkijat työskentelevät molempien alojen rajapinnalla.

Tärkeintä ei ole valita "oikea" ala vaan löytää näkökulma, joka sopii omiin kiinnostuksiisi ja tavoitteisiisi.

Lue lisää

• Mitä on kognitiotiede? – Kognitiotieteen perusteet
• Kognitiivinen psykologia – Psykologian ja kognitiotieteen rajapinta
• Kognitiotieteen opiskelu – Miten opiskella kognitiotiedettä
• Kognitiotieteen urat – Työmahdollisuudet
• Kognitiotieteen historia – Miten alat kehittyivät