Kognitiotiede

Mitä on kognitiotiede?

Kognitiotiede on tieteenala, joka tutkii mieleen ja aivoihin liittyviä tietoilmiöitä, kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä. Yhteistä kognitiotieteen tutkimille ilmiöille on, että niitä kaikkia voidaan pitää älykkään informaation prosessoinnin muotoina.

Nämä perinteiset tutkimuskohteet kuuluvat myös lähitieteenalojen kuten psykologian, neurotieteen, filosofian ja kielitieteen tutkimuskohteisiin. Kognitiotieteelle omaleimaista on pyrkimys luonnontieteelliseen ja matemaattiseen täsmällisyyteen ilmiöiden mallintamisessa. Kognitiotieteen yhteys tekoälyyn ja tietojenkäsittelytieteeseen onkin perinteisesti kiinteämpi kuin lähialoilla.

Tutkimus perustuu empiirisiin luonnontieteellisiin tutkimusmenetelmiin, kuten behavioraalisiin kokeisiin ja neurotieteiden metodeihin, sekä laskennalliseen ja matemaattiseen mallintamiseen.

Lue lisää: Mitä on kognitiotiede? – kattava johdatus alaan.

Suuret kysymykset

Kognitiotieteen alaan luetaan myös monet mielenfilosofian, psykologian filosofian ja tekoälyn filosofian välimaastoon asettuvat suuret kysymykset:

• Miten ihmisaivojen muodostama kuva ulkomaailmasta eroaa objektiivisesta fysikaalisesta todellisuudesta? Mikä on näiden suhde?
• Miten tietoisuus ja mentaaliset sisällöt toteutuvat aivojen hermofysiogisissa ja laskennallisissa mekanismeissa?
• Miten ihmisen evoluutio on johtanut siihen, että ihmisaivoista on kehittynyt sellaiset, että ne käsittelevät tietoa juuri tällä tavalla?
• Missä ihmismielen tai koneen tietokyvyn rajat tulevat vastaan? Onko täysin ylittämättömiä rajoja edes olemassa?

Miten kognitiotiede eroaa psykologiasta? Lue vertailu kognitiotieteen ja psykologian välillä.

Historiikki

Kognitiotiede aloitti toimintansa usean oppiaineen yhteisenä koulutusohjelmana 1980-luvun lopulla. Se on sittemmin kehittynyt itsenäiseksi oppiaineeksi seuraavien vaiheiden kautta. Laajemman historiallisen kontekstin löydät sivulta Kognitiotieteen historia.

Aikajana

• 1988 Kognitiotieteen koulutusohjelma perustetaan. Ensimmäiset kognitiotieteen opiskelijat (n = 5) aloittavat humanistisessa tiedekunnassa.
• 1988 Intelligenzian esiasteenakin pidetty Simpleksi ry perustetaan.
• 1991 Ensimmäinen kognitiotieteen maisteri, Patrick May, valmistuu.
• 1994 Intelligenziasta tulee rekisteröity yhdistys.
• 1997 Kognitiotieteen professuuri perustetaan psykologian laitokselle. Se on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
• 2004 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta perustetaan; kognitiotiede siirtyy uuteen tiedekuntaan.
• 2016 Pääaineopiskelijoiden sisäänotto lakkautetaan koulutusohjelmauudistuksen ajaksi.
• 2017 Kognitiotiede siirtyy takaisin humanistiseen tiedekuntaan.
• 2018 Kognitiotiede siirtyy digitaalisten ihmistieteiden osastoon.
• 2019 Tiedekuntaneuvosto päättää kognitiotieteen maisterivaiheen opintosuunnan perustamisesta.
• 2020 Kognitiotiedettä voi lukea pääaineena LingDig-koulutusohjelmassa.

Mitä kummaa on kognitiotiede? -videosarja

Intelligenzian järjestämässä "Mitä kummaa on kognitiotiede?" -seminaarisarjassa alan tutkijat esittelevät työnsä ja näkökulmansa kognitiotieteeseen. Alla olevat videot antavat monipuolisen kuvan siitä, mitä kognitiotiede käytännössä on.

2019: Huomio, tunteet ja suorituskyky

2018: Kognitiotieteen monet kasvot

Lue lisää

• Kognitiotiede Suomessa – Yleiskuva kognitiotieteen tilasta Suomessa
• Kognitiotiede Helsingin yliopistossa – Opiskelu ja tutkimus Helsingin yliopistossa
• Kognitiotiede Aalto-yliopistossa – Laskennallinen ja neurotieteellinen tutkimus
• Suomalaiset kognitiotieteilijät – Keskeisiä tutkijoita
• Kognitiotieteen opiskelu – Kattava opas opiskelun aloittamiseen
• Kognitiotieteen urat – Uramahdollisuudet alalla