IntelligenziaIntelligenzia

Tunnetut suomalaiset kognitiotieteilijät

Keskeiset suomalaiset kognitiotieteen, neurotieteen ja tekoälytutkimuksen tutkijat. Tutustu alan uranuurtajiin ja nykyisiin huippuihin.

Suomalainen kognitiotiede on tuottanut joukon kansainvälisesti tunnettuja tutkijoita. Tämä sivu esittelee keskeisiä henkilöitä, jotka ovat muokanneet alaa Suomessa ja kansainvälisesti.

Suomalaisen kognitiotieteen uranuurtajat

Pertti Saariluoma

Pertti Saariluoma on yksi suomalaisen kognitiotieteen perustajahahmoista. Hän toimi pitkään Jyväskylän yliopiston kognitiotieteen professorina ja on tutkinut erityisesti asiantuntijuutta, ongelmanratkaisua ja ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta.

Saariluoma on kirjoittanut useita kognitiotieteen perusteoksia suomeksi ja vaikuttanut merkittävästi siihen, miten kognitiotiede on Suomessa ymmärretty ja opetettu.

Matti Laine

Matti Laine on Åbo Akademin neuropsykologian professori, joka on erikoistunut kielen ja muistin neuropsykologiaan. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt erityisesti sanojen hakemiseen muistista, kaksikielisyyteen ja afasiaan.

Laineen tutkimusryhmä on kehittänyt kuntoutusmenetelmiä kielellisiin häiriöihin ja tutkinut aivojen plastisuutta kielen oppimisessa.

Risto Näätänen

Risto Näätänen on yksi maailman viitatuimpia suomalaisia tutkijoita. Hän kehitti 1970-luvulla mismatch negativity (MMN) -menetelmän, joka on edelleen käytössä aivotutkimuksessa ympäri maailmaa.

MMN mittaa aivojen automaattista reagointia poikkeaviin ääniin ja on osoittautunut arvokkaaksi työkaluksi puheen prosessoinnin, musiikin havaitsemisen ja neurologisten häiriöiden tutkimuksessa.

Nykyiset huippututkijat

Mari Tervaniemi

Mari Tervaniemi on musiikin kognition tutkimuksen johtavia nimiä maailmassa. Hän toimii Helsingin yliopistossa ja tutkii, miten aivot käsittelevät musiikkia, miten musiikkiharrastus muokkaa aivoja ja miten musiikkia voi käyttää kuntoutuksessa.

Tervaniemen tutkimus on osoittanut, että musiikkiharjoittelu muuttaa aivojen rakennetta ja toimintaa, ja nämä muutokset näkyvät erityisesti kuulon ja motorisen toiminnan alueilla.

Riitta Hari

Riitta Hari on Aalto-yliopiston systeemineurotieteen emeritaprofessori ja yksi maailman johtavista MEG-tutkijoista. Hän on tutkinut aivojen sosiaalista toimintaa, vuorovaikutusta ja sitä, miten kaksi aivoa synkronoituu keskustelussa.

Harin laboratorio on tehnyt uraauurtavaa työtä "sosiaalisen neurotieteen" alalla ja kehittänyt menetelmiä kahden ihmisen aivojen samanaikaiseen mittaamiseen.

Samuel Kaski

Samuel Kaski on Aalto-yliopiston professori ja Suomen tekoälykeskuksen (FCAI) perustajajäsen. Hän on erikoistunut bayesilaiseen koneoppimiseen ja ihmisen ja koneen yhteistyöhön.

Kaskin tutkimus yhdistää kognitiotieteen ja tekoälyn tutkimalla, miten koneet voivat oppia ihmisiltä ja miten ihmisen ja koneen yhteistyö voi olla tehokkaampaa kuin kumpikaan yksin.

Minna Huotilainen

Minna Huotilainen on Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, joka on erikoistunut oppimisen neurotieteeseen. Hän tutkii, miten aivot oppivat ja miten tätä tietoa voi soveltaa koulutuksessa.

Huotilainen on tunnettu myös tieteen popularisoijana ja on kirjoittanut useita yleistajuisia kirjoja aivoista ja oppimisesta.

Lauri Nummenmaa

Lauri Nummenmaa on Turun yliopiston neurotieteen professori, joka on erikoistunut tunteiden ja kehon neurotieteeseen. Hänen tunnetuin työnsä käsittelee tunteiden karttoja kehossa – miten eri tunteet tuntuvat eri puolilla kehoa.

Nummenmaan tutkimusryhmä käyttää PET-kuvantamista tutkiakseen aivojen välittäjäainejärjestelmiä ja niiden yhteyttä tunteisiin ja sosiaaliseen käyttäytymiseen.

Petri Toiviainen

Petri Toiviainen on Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen professori ja Music, Mind and Technology -tutkimusryhmän johtaja. Hän tutkii musiikin herättämiä liikkeitä, tanssia ja musiikin prosessointia aivoissa.

Toiviaisen laboratorio on kehittänyt menetelmiä musiikin ja liikkeen yhteyden tutkimiseen, mukaan lukien liikekaappausteknologian käyttö tanssin analysoinnissa.

Nuoremman polven tutkijoita

Suomalainen kognitiotiede jatkaa kehittymistään uusien tutkijasukupolvien myötä. Nuoremmat tutkijat ovat erikoistuneet mm.:

  • Tekoälyn ja ihmisen yhteistyöhön
  • Kielen prosessointiin ja monikielisyyteen
  • Sosiaalisen kognition tutkimukseen
  • Laskennalliseen neurotieteeseeen
  • Musiikki- ja taideterapiaan

Tutkimusryhmät

Suomalaiset kognitiotieteilijät työskentelevät useissa tutkimusryhmissä:

Cognitive Brain Research Unit (CBRU) – Helsingin yliopiston musiikin ja puheen kognition tutkimusyksikkö

Aalto NeuroImaging – Aalto-yliopiston aivojen kuvantamiskeskus

Centre for Cognitive Neuroscience – Turun yliopiston kognitiivisen neurotieteen keskus

Music, Mind and Technology – Jyväskylän yliopiston musiikkikognition ryhmä

Kansainvälinen vaikutus

Suomalaiset kognitiotieteilijät ovat vaikuttaneet merkittävästi kansainväliseen tutkimukseen:

  • MEG-tekniikan kehitys ja soveltaminen kognitiotutkimukseen
  • Musiikin kognition tutkimusmenetelmät
  • Aivojen sosiaalisen toiminnan tutkimus
  • Bayesilainen lähestymistapa kognitiiviseen mallinnukseen

Monet suomalaiset tutkijat toimivat kansainvälisten tieteellisten lehtien toimituskunnissa ja tieteellisten järjestöjen johtotehtävissä.

Intelligenzia ja tutkijayhteisö

Intelligenzia ry yhdistää kognitiotieteen opiskelijat, alumnit ja tutkijat. Yhdistyksen tapahtumissa pääsee kuulemaan tutkijoiden esitelmiä ja verkostoitumaan alan ammattilaisten kanssa.

Monet tällä sivulla mainituista tutkijoista ovat Intelligenzian jäseniä tai ovat osallistuneet yhdistyksen toimintaan uransa aikana.

Lue lisää