Kognitiotieteen sanasto: J–L
Kognitiotieteen termit J–L: kansanpsykologia, kausaliteetti, kieli, kielitiede, kognitio, kognitiotiede, kognitiivinen arkkitehtuuri, konnektionismi, logiikka ja muut.
Tämä osio sisältää kognitiotieteen keskeiset käsitteet kirjaimilla J–L.
K
Kansanpsykologia (Folk Psychology)
Ks. Arkipsykologia (A–C -osiossa).
Kausaliteetti (Causality)
Syy-seuraus-suhteet; yksi asia tuottaa muutoksen toisessa. Kuvataan kausaalisten lakien kautta luonnontieteissä.
Keskeiset kysymykset:
- Mikä on syy ja mikä seuraus?
- Voiko korrelaatiosta päätellä kausaliteettia?
Kieli (Language)
- Ihmisen kielikyky ja siihen liittyvä käyttäytyminen.
- Implisiittinen tieto, joka mahdollistaa kielenpuhujan kompetenssin.
- Tietty luonnollinen kieli (englanti, suomi jne.).
- Mikä tahansa symbolijärjestelmä, jolla on kielioppi.
- Merkkien ja merkitysten järjestelmä.
Kielitiede (Linguistics)
Tiede, joka kuvaa ja selittää kielen toimintaa sekä eri kielten ja kehityksen ominaisuuksia.
Osa-alueita:
- Fonologia (äännejärjestelmät)
- Morfologia (sananmuodostus)
- Syntaksi (lauserakenne)
- Semantiikka (merkitys)
- Pragmatiikka (kielen käyttö)
Kognitio (Cognition)
Informaation prosessointi, joka on älykkään käyttäytymisen perustana ihmisillä, eläimillä tai keinotekoisilla järjestelmillä.
Kognitiivisia prosesseja:
- Havaitseminen
- Tarkkaavuus
- Muisti
- Kieli
- Ajattelu
- Päätöksenteko
Kognitiotiede (Cognitive Science)
Luonnontiede, joka tutkii informaatiota käsitteleviä järjestelmiä. Sisältää psykologian, neurotieteen, kielitieteen, tietojenkäsittelytieteen ja tekoälyn.
Kognitiivinen arkkitehtuuri (Cognitive Architecture)
Teoria siitä, miten kognitiiviset komputaatiot suoritetaan – informaation representaatiorakenteet. Klassiset symboliset ja konnektionistiset neuroarkkitehtuurit kilpailevat.
Esimerkkejä:
- ACT-R (symbolinen)
- Soar (symbolinen)
- Neural networks (konnektionistinen)
Kognitiivinen psykologia (Cognitive Psychology)
1950-luvulla kehittynyt kokeellinen psykologia, joka tutkii tietoon liittyviä ilmiöitä: muistia, havaitsemista, tarkkaavuutta, ajattelua ja kieltä.
Klassinen kognitiotiede (Classical Cognitive Science)
Perustuu komputationaaliseen hypoteesiin; käsittelee mentaalisia representaatioita symboleina, joilla on syntaksiin perustuvia operaatioita, jotka toteuttavat komputaatioita.
Kognitivismi (Cognitivism)
- Teoria, jonka mukaan järjestelmän käyttäytymisen lainmukaisuus heijastaa sisäisiä informaatiota käsitteleviä järjestelmiä, jotka ohjaavat käyttäytymistä sisäisten sääntöjen kautta.
- Kapeampi klassinen symbolinen paradigma.
- Hierarkkinen konstitueettirepresentaatiohypoteesi.
Kokeellinen tutkimus (Experimental Research)
Empiirinen tutkimus, joka eristää ilmiöitä ja minimoi epäolennaisten tekijöiden vaikutukset riippumattoman muuttujan manipuloinnin ja riippuvan muuttujan havainnoinnin kautta.
Kompositionaalisuus (Compositionality)
Representaatiojärjestelmän ominaisuus, jossa kompleksiset representaatiot sisältävät konstituensseja, jotka yhdistetään sääntöjen mukaan. Kompleksinen merkitys riippuu vain konstituenssien merkityksistä ja yhdistämissäännöistä.
Komputaatio (Computation)
- Mekaaninen laskenta algoritmin avulla.
- Mikä tahansa representationaalinen manipulaatio, joka on rationaalisesti koherentti.
Komputationaalinen hypoteesi: Aivot ovat komputationaalisia informaatiota käsitteleviä järjestelmiä.
Komputationalismi (Computationalism)
- Hypoteesi, jonka mukaan mieli/aivot on komputationaalinen järjestelmä.
- Metodologinen periaate mallien formalisoimisesta tietokoneohjelmiksi.
- Hypoteesi, joka vaatii vahvempia malleja kuin assosiaatio.
Konnektionismi (Connectionism)
Neuroverkkomalleihin perustuva tekoäly ja mallintaminen.
Ominaisuuksia:
- Hajautetut representaatiot
- Rinnakkainen prosessointi
- Oppiminen painojen säätämisen kautta
Konstituentti (Constituent)
- Rakenteellinen komponentti.
- Kognitiotieteessä: representaatiot voivat olla primitiivisiä tai kompleksisia, joissa on formaalisesti sääntöperusteisia yhdistelmiä.
- Kielitieteessä: lauseen rakenneosat, jotka muodostavat hierarkkisia konstituenssirakenteita.
Kvaliat (Qualia)
- Tietoisten tilojen subjektiiviset fenomenaaliset sisällöt – laadulliset vaikutelmat kuten "punaisuuden kokemus" tai "makeuden maku".
- Suoran sisäisen havainnoinnin kohteet.
Käsite (Concept)
- Produktiivinen, systemaattinen, kompositionaalinen representaatiojärjestelmän elementti, joka on ajattelun perusta.
- Propositionaaliset rakennuspalikat/konstituenssit.
- Ympäristön objektien luokittelut.
- Tieteellisen teorian merkityselementit.
L
Logiikka (Logic)
Filosofian ja matematiikan ala, joka tutkii rationaalista päättelyä, päättelyjärjestelmiä ja niitä edustavia symbolisia notaatioita.
Tyyppejä:
- Propositiologiikka
- Predikaattilogiikka
- Modaalilogiikka
Lingvistiikka (Linguistics)
Ks. Kielitiede.
Lokalisaatio (Localization)
Kognitiivisen toiminnan aivopaikannnus; kompleksiset neuroverkot jakautuvat aivoalueille muodostaen anatomisesti erottuvia moduuleja.
Historiaa: Frenologia oli varhainen (virheellinen) yritys lokalisoida henkisiä ominaisuuksia kallon muotojen perusteella.
Looginen behaviorismi (Logical Behaviorism)
Metateoreettinen positio, jonka mukaan mentaaliset/kognitiiviset termiväitteet voidaan loogisesti kääntää puhtaasti käyttäytymisväitteiksi merkitystä muuttamatta.
Luonnontiede (Natural Science)
Empiirinen tieteellinen tutkimus, joka tavoittelee objektiivista tietoa luonnonilmiöistä ja niitä hallitsevista laeista. Kuvaa ilmiöitä yleisen lainmukaisuuden ja taustamekanismien kautta.
Luonnonvalinta (Natural Selection)
Ks. Evoluutio (D–F -osiossa).
Luonnollinen kieli (Natural Language)
Ks. Kieli.