Kognitiotieteen sanasto: M–O

Kognitiotieteen termit M–O: Marrin tasot, materialismi, mekanismi, mielen kielen hypoteesi, mielikuva, mind-body-ongelma, modulaarisuus, muisti, nativismi, neurologia ja muut.

Tämä osio sisältää kognitiotieteen keskeiset käsitteet kirjaimilla M–O.

M

Marrin tasot (Marr's Levels)

David Marrin kolmitasoinen analyysi:

  1. Laskennallinen taso: Matemaattinen informaation prosessointi – mitä järjestelmä tekee ja miksi.
  2. Algoritminen taso: Toteutus tietyissä järjestelmissä – miten tehtävä suoritetaan, mitä representaatioita käytetään.
  3. Implementaatiotaso: Fyysinen toteutus – missä rakenteessa algoritmi toteutuu (esim. neuronit).

Materialismi (Materialism)

Ontologinen teoria, jonka mukaan kaikki olemassa oleva koostuu aineesta. Usein vaatii kausaalista vuorovaikutusta materiaalisten entiteettien välillä.

Eliminativismi: Radikaali materialismin muoto, joka väittää, että arkipsykologiset käsitteet (uskomukset, halut) eivät vastaa mitään todellista.

Mekanismi (Mechanism)

Järjestelmä, joka voidaan analysoida erillisiin osiin, joiden vuorovaikutukset ovat kuvattavissa sääntöjen ohjaamina. Sisältää myös ei-mekaaniset biologiset järjestelmät.

Menetelmätieteet (Methodological Sciences)

Formaalit tieteet (matematiikka, logiikka, tilastotiede) ja tieteenfilosofia, jotka kehittävät tehokkaita tiedon kuvaamisen ja päättelyn menetelmiä.

Mielen kielen hypoteesi (Language of Thought)

Hypoteesi, jonka mukaan kognitiivinen toiminta vastaa arkkitehtuurisesti luonnollista kieltä. Sisältää konstituenssirakenteita, produktiivisuutta, kompositionaalisuutta ja systemaattisuutta.

Esittäjä: Jerry Fodor

Mielikuva (Mental Image)

Havainnon kaltainen mentaalinen representaatio, joka generoidaan muistista eikä sensorisesta ärsyketiedosta. Mahdollisesti jakaa fenomenaalisia, kognitiivisia tai neuraalisia ominaisuuksia havainnon kanssa.

Tutkijoita:

  • Stephen Kosslyn
  • Zenon Pylyshyn (kriitikko)

Mind-body-ongelma (Mind-Body Problem)

Mentaalisen/tietoisen/sielullisen ja kehon/aivojen/aineen suhteen luonne.

Pääpositioita:

  • Dualismi
  • Materialismi
  • Funktionalismi
  • Eliminativismi
  • Emergentismi
  • Naturalismi

Modulaarisuus (Modularity)

  1. Psykologiset toiminnot sisältävät "luonnoltaan erilaisia" erikoistuneita osajärjestelmiä, eivät koko mielen kyvykkyyksiä. Usein nativistisia/lokalisaationistisia assosiaatioita.
  2. Kognitiivisessa neurotieteessä: toiminnallisesti ja anatomisesti erilliset aivojen osajärjestelmät, jotka toteuttavat spesifejä kognitiivisia operaatioita.

Modulien ominaisuuksia (Fodor):

  • Verkkotunnuskohtaisuus
  • Informationaalinen kapseloituneisuus
  • Nopeus
  • Pakollisuus

Monitoteutuvuus (Multiple Realizability)

"Samat" korkeamman tason prosessit voivat toteutua erilaisissa alemman tason järjestelmissä, joilla ei ole yhteistä paitsi korkeammalla tasolla.

Esimerkki: Sama ohjelmisto voi toimia erilaisissa laitteistoissa.

Morfogeneesi (Morphogenesis)

Muodon ja anatomisen rakenteen kehitys yksilönkehityksessä.

Muisti (Memory)

Kognitiivinen kyky tallentaa informaatiota yksilön fyysiseen rakenteeseen, palautettavissa myöhempiin kognitiivisiin prosesseihin koodauksen, säilytyksen ja haun kautta.

Muistityyppejä:

  • Sensorinen muisti: Hyvin lyhytkestoinen (ms–s)
  • Työmuisti: Lyhytkestoinen, aktiivinen prosessointi
  • Pitkäkestoinen muisti:
    • Deklaratiivinen (semanttinen, episodinen)
    • Proseduraalinen

N

Nativismi (Nativism)

Filosofia/psykologia, jonka mukaan osa maailmaa koskevasta tiedosta on synnynnäistä – ei havainnointiin perustuvaa.

Edustajia:

  • Noam Chomsky (kielikyky)
  • Jerry Fodor (käsitteet)

Neurologia (Neurology)

Lääketieteen erikoisala, joka tutkii hermoston rakennetta, toimintaa ja patologisia häiriöitä.

Neuropsykologia (Neuropsychology)

Psykologian haara, joka kuvaa mentaalisen toiminnan ja aivorakenteen/-toiminnan suhteita. Perinteisesti keskittyy lokalisaatiokysymyksiin ja paikallisten aivovaurioiden seurauksiin.

Tutkimusmenetelmiä:

  • Lesiotutkimukset
  • Neuroimaging
  • TMS (transkraniaalinen magneettistimulaatio)

O

Objektiivisuus (Objectivity)

Empiirisen havainnoinnin perustavaatimus; havainnot ovat havainnoijasta riippumattomia, kun identtiset menetelmät tuottavat yhdenmukaiset havainnot kokeesta riippumatta. Saavutetaan selkeästi muotoilluilla systemaattisilla menetelmillä.

Ontogeneesi (Ontogenesis)

Ks. Yksilönkehitys.

Ontologia (Ontology)

  1. Maailman tai alan perusrakenne, usein kategorinen.
  2. Filosofiset teoriat maailman perusrakenteesta: "Mitä on olemassa?", "Mistä maailma koostuu?"

Operationalisaatio (Operationalization)

Teorian muotoilu, joka mahdollistaa yksiselitteisen testaamisen määrittelemällä teoriakäsitteen soveltamiskriteerit – havaintomenetelmien spesifiointi tutkittavien ilmiöiden tutkimiseksi.

Oppiminen (Learning)

Kognitiivinen prosessi, jossa yksilöt hankkivat uutta tietoa havainnoista. Kognitiivisten muutosten tulee säilyttää loogiset-rationaaliset yhteydet tilanneinformaation ja hankitun tiedon välillä.

Oppimistyyppejä:

  • Assosiatiivinen oppiminen
  • Kognitiivinen oppiminen
  • Sosiaalinen oppiminen
  • Proseduraalinen oppiminen